www.ristila.com -> VAELTAMINEN -> GPS-VINKKEJÄ

GPS-vinkkejä

Miten GPS toimii?

GPS (Global Positioning System) kertoo päätelaitteen sijainnin taivaalle sijoitettujen satelliittien avulla. Yhdysvaltojen puolustusvoimat ylläpitää noin kahtakymmentä satelliittia, jotka liikkuvat taivaalla. Satelliitteja on näkyvissä kulloinkin Suomessa käytännössä vähintään seitsemän. Parhaimmillaan niitä on kaksitoista (enempää ei minun peruslaitteeni voi kerralla seurata).

Laite vastaanottaa satelliiteilta tiedon niiden sijainnista ja laskee signaalien avulla laitteen sijainnin. Sijainnin laskemiseen tarvitaan neljä satelliittia. Nykyiset laitteet kuuntelevat samanaikaisesti kahtatoista satelliittia ja käynnistyksestä kuluu yleensä alle minuutti ensimmäisen sijaintitiedon laskemiseen. Vanhemmat laitteet saattavat kuunnella vain kahta satelliittia samanaikaisesti ja niiden käynnistäminen vie useita minuutteja. Sijainti päivittyy uusiin laitteisiin noin sekunnin välein.

Laite siis tietää sijaintinsa. Tästä voidaan kuitenkin helposti laskea laitteen nopeus (paljonko siirryttiin sekunnissa), matka kohdekoordinaattiin (tämänhetkinen paikkahan on tiedossa), suunta kohdekoordinaattiin (liikuttaessa voidaan laskea suunta, johon ollaan menossa ja sen perusteella suunta, johon pitäisi olla menossa), kompassinäyttö (liikuttaessa) sekä arvioitu saapumisaika (tiedetään nopeus ja suunta, johon ollaan menossa).

Vesillä kun ei noin kuuden metrin tarkkuus riitä, voidaan käyttää YLEn lähettämää signaalia tarkentamaan sijaintitietoa. Tämä vaatii DGPS-laitteen (differentiaali-GPS) tai laitteen yhdistämisen DGPS-signaalia vastaanottavaan laitteeseen. Vaelluskäytössä tarkkuus tavallisella GPS:llä on kuitenkin riittävä.

GPS-pisteitä Suomen kartoilta

Suomessa käytetään kolmea koordinaattijärjestelmää. Maapallon muotoa kuvataan Hayfordin ellipsoidilla, joten asetuksista pitää asettaa tuo käyttöön (Garminilla "Finnish hayfrd"). Koordinaatit ovat joko YKJ (yhtenäiskoordinaattijärjestelmä), KKJ- tai astemuodossa. Merikorteissa käytetään asteita, maastokartoissa joko YKJ- tai KKJ-koordinaatteja. Asteet ovat pisteiden syöttämisen kannalta hieman hankalia, suorakulmaiset YKJ- ja KKJ-koordinaatit helpompia. YKJ-järjestelmässä koko maan kattaa yksi suorakulmainen koordinaatisto. KKJ-järjestelmässä maa on jaettu useisiin kaistoihin.

Suomesta ei saa edullisesti digitaalisia karttoja, CD-ROM:lla myytävältä GT-kartalta saa lähinnä autoiluun riittäviä tienristeysten koordinaatteja ja kaupunkien koordinaatteja. Vaelluskoordinaatit pitää hakea manuaalisesti kartalta. Tupien koordinaatit löytyvät Suomen retkeilyoppaan ensimmäisestä painoksesta, sitä voi etsiskellä kirjastoista (uudessa toisessa painoksessa niitä ei jostakin syystä ole).

Peruskartoilla on YKJ-järjestelmä. Garminissa asetus on (virheellisesti) "Finnish KKJ". 1:20 000 peruskartalla on ruudukko, jonka ruudun sivu on viisi senttimetriä, siis kilometri. Tekemällä koordinaattilevyn, jossa tuo ruutu on jaettu kymmeneen osaan, saa helposti tarkkoja koordinaatteja. Koordinaatteja luettaessa katsotaan kartan reunalta vaaka- ja pystykoordinaattien neljä ensimmäistä numeroa, viidennen ja kuudennen voi lukea koordinaattilevyn avulla.

Mikäli ei halua ostaa kaikkia vaelluskohteen peruskarttoja, voi turvautua kirjastojen apuun. Esimerkiksi Tampereen pääkirjastossa on Tampereen alueen 1:20000 peruskartat ja miltei koko Suomen 1:50000 peruskarttojen pienennökset.

Maastossa sijaintia paikannettaessa tehdään päinvastoin kuin koordinaatteja talletettaessa. Laitteesta saadaan sijanti, joka siirretään kartalle koordinaattilevyn avulla.

Koordinaattilevyjä voi tehdä piirto-ohjelmalla, tulostaa ja kopioida sitten valokopiokoneella kalvolle. Levyjä kannattaa saman tien tehdä useita, sillä ne tuppaavat kulumaan vaelluksella hankautuessaan kartan kanssa minigrip-pussissa. Lisäksi pitää tehdä omat levyt eri mittakaavan kartoille.

KKJ-koordinaatisto

KKJ on hieman monimutkaisempi koordinaattijärjestelmä, joka valitettavasti on painettu retkeilykarttoihin. KKJ-koordinaatteja on useita kaistoja, joista kolmas on sama kuin YKJ-koordinaattijärjestelmässä käytetty. Hyvällä onnella KKJ- ja YKJ-koordinaatit ovat yhtenevät, mutta yleensä pitää tehdä muunnos. Muunnosohjelma Windowsiin löytyy Maanmittaushallituksen sivuilta ja KKJ-koordinaatit pitää siten ensin lukea kartalta, muuntaa ja syöttää vasta sitten GPS-laitteeseen. Nokkelimmat voivat toki määritellä vaelluksella käytössä olevan KKJ-kaistan käyttäjän koordinaatistoksi (user grid) GPS-laitteeseen (mikäli laitteessa sellainen ominaisuus on) ja välttää muunnoksen erillisellä ohjelmalla. Mikäli käyttäjän koordinaatistoa ei ole määritelty, ei KKJ-koordinaateilla voi helposti määrittää omaa sijaintiaan kartalla. Koordinaatisto on kuitenkin suorakulmainen, joten sijannin voi suunnilleen määrittää mittaamalla vaaka- ja pystysuuntaisen etäisyyden jostakin tunnetusta pisteestä (vaikkapa tupa tms. jonka koordinaatit tunnetaan). Neljänneksi merkittävin numero on kilometri.

Päivitys: Kiitokset Eino Uikkaselle peruskoordinaatistokaistojen tiedoista ja syöttöohjeista, näillä ohjeilla saa GPS:n ymmärtämään myös peruskoordinaatistoa. Kaistoja on neljä:

Kaista Keskusmeridiaani Vale-itä Tyyppi 1 21 1 500 000 peruskoordinaatisto 2 24 2 500 000 peruskoordinaatisto 3 27 3 500 000 yhtenäiskoordinaatisto 4 30 4 500 000 peruskoordinaatisto

Garminin etrexiin nämä kaistat saa syötettyä seuraavasti: "Position frmt" on "User grid" ja sille asetetaan vaikkapa kolmoskaistan tapauksessa "Origin" E027°00.000, "Scale" 1.000..., "False E" 3500000.0 ja "False N" 0. Tallennetaan. "Map datum" muuttuu aina WGS84:ksi, joten se pitää muistaa muuttaa "Finnish hayfrd:ksi". "Units" saa olla "metric", jos haluaa etäisyydet metrijärjestelmässä. Laite näyttää näillä asetuksilla samoja koordinaatteja kuin laitteeseen jo valmiiksi asetetuilla suomalaisilla asetuksilla (kyseessähän oli kolmoskaista).

GPS-pisteitä projisoimalla

Mikäli koordinaatteja ei ole tullut hankittua etukäteen, ja oikeaa kaistaa ei ole ohjelmoitu käyttäjän koordinaatistoksi, vaikka kartta on KKJ-järjestelmässä, on ainoa vaihtoehto koordinaatin projisointi. Talleta ensin senhetkinen sijaintisi (jonka tiedät kartalla). Sitten kompassia voi käyttää pituus- ja astemittana ja selvittää kohdepisteen etäisyyden ja kulman sinne pohjoiseen nähden. GPS-laitteessa pitää asettaa pohjoiseksi karttapohjoinen ja sitten voi projisoida uuden pisteen etäisyyden ja kulman avulla. Varaudu kuitenkin heittoihin --tämä tapa ei tuota erityisen tarkkoja koordinaatteja.

GPS autossa

Autossa GPS:n avulla on helppo ajaa vieraisiin paikkoihin. Reitin pisteet talteen GPS-laitteeseen ja sitten niistä tehdään reitti. GPS asettaa aina uuden pisteen aktiiviseksi kun edellinen on saavutettu, joten laitetta ei tarvitse räpelöidä ajettaessa. Sitten vain ajetaan nuolen suuntaan.

GPS-pisteitä ulkomailla

Ulkomailla pisteitä saa joistakin karttapalveluista ja esimerkiksi Microsoftin AutoRoute-ohjelmasta. AutoRoute maksaa alle sata euroa ja siinä on useimmista euroopan maista tarkat kartat (ei kuitenkaan Suomesta). Mikäli GPS-laitteen kytkee datakaapelilla kannettavaan tietokoneeseen, saa koneen näytölle sijaintinsa kartalla. Kartanlukijana on kuitenkin hyvä olla kuskin lisäksi toinen henkilö, jotta auto pysyy tiellä...

Matkalla GPS:ään on mukava laittaa hotellin koordinaatit. Sitten löytää aina takaisin, vaikka taksi ei hotellia tuntisikaan tai jos vaikka haluaa kävellä takaisin hotelliin.

GPS:n huonoja puolia

Satunnaisesti GPS:n kanssa voi olla ongelmia mäkisessä maastossa huonona satelliittipäivänä. Myös suurkaupungeissä näkymä taivaalle voi olla rajoitettu. Minulla on ollut kerran ongelmia maastossa, toisaalta GPS toimi loistavasti Beijingissä ahtailla kaduilla korkeiden talojen välissä.

Virtaa eli paristoja tai akkuja pitää olla mukana riittävästi. Lisäksi yksi ylimääräinen paristosatsi, joka laitetaan laitteeseen vasta hätätilassa. Laite on helppo unohtaa päälle ja tuhota yön aikana yksi paristosatsi. Ja kompassi aina mukaan, jos vaikka laite rikkoutuu tai hukkuu.

Jussi Ristilä
www.ristila.com